Siirry sisältöön

Kuluttajuuden murros näkyy tuote palveluna -konseptien lisääntymisessä 

Kuva: Viktor Keri

Suomalaisten kulutuksesta syntyviä ilmastopäästöjä on laskettu 2000-luvulta alkaen. Tänä aikana ilmastopäästöjä ei ole saatu merkittävästi laskemaan, vaan päinvastoin ne ovat jopa kasvaneet.  Kuluttamisemme on siis kestämättömällä pohjalla, ja vauhti näyttäisi vain kiihtyvän.

Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta -hankkeessa mukana oleva YAMK-opiskelija Minna Leppälä ei kuitenkaan halua sysätä vastuuta päästöistä yksinomaan kuluttajille, vaan peräänkuuluttaa tiukempaa lainsäädäntöä yrityksille.

“Monesti kuluttajia vastuullistetaan näistä päästöistä, mutta kuluttajien mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä kaupoissa on tarjolla ja mistä tuotteet tulevat, ovat rajalliset. Myyjiltä ja tuottajilta voi toki vaatia tietoa tuotteiden taustoista, mutta se ei kuitenkaan yksistään voi olla ratkaisu”, toteaa Leppälä.

Ratkaisuksi luonnonvarojen ylikulutuksen hillitsemiseksi on povattu kiertotaloutta. Kiertotalouden liiketoimintamallit perustuvat uusiutuvuuteen, jakamisalustoihin, tuote palvelu -malleihin, tuotteiden elinkaaren pidentämiseen sekä resurssitehokkuuteen ja kierrätykseen.

Leppälä näkee kiertotalouden liiketoimintamallien, kuten tuote palveluna -konseptin, olevan keskeisiä siinä, miten saamme muokattua kulutustamme kestävämmäksi.

Tuote palveluna -malli vapauttaa kuluttajan omistamisen taakalta

Yhteiskäytössä olevien tuotteiden suosio on lisääntynyt viime vuosina, ja sen myötä myös omistajuus on ajautunut murrokseen. Yhteiskäyttöautot, kaupunkipyörät ja vaatelainaamot ovat hyviä esimerkkejä suosioon nousseista tuote palveluna -konsepteista. Mitä isompi määrä ihmisiä käyttää pienempää määrää tavaraa, sen parempi se on ympäristönäkökulmasta, mikäli tällä tavoin vältytään uuden valmistamiselta.

Leppälän mukaan ihmiset ovat valmiimpia luopumaan omistajuudestaan, jos vuokraaminen on tehty vaivattomaksi ja tuotteet ovat laadukkaita. Monet kokevat myös helpottavaksi sen, että vastuu tuotteen huollosta ja ylläpidosta jää yritykselle. Asiakas nauttii vain käyttöoikeudesta, ja niin kutsutun “likaisen työn” hoitaa palvelua tarjoava yritys.

Viime vuosikymmenellä moni suomalainen havahtui kotiensa tavarapaljouteen konmarituksen myötä. Yhtäkkiä kierrätyskeskukset alkoivat pullistella ääriään myöten tavaroista, jotka olivat siihen saakka nielleet omistajiensa kalliita asuinneliöitä. Herää kysymys, kuinka moni näistä tavaroista olisi voinut olla yhteiskäytössä alunperinkin?

Tuote palveluna -mallin mainious tulee eritoten silloin esille, kun kyse on tuotteesta, jolle on vain harvoin tai lyhyen aikaa tarvetta. Esimerkiksi työkalut, juhlavaatteet ja jopa vauvan ensisängyt ovat asioita, joille käyttökertoja löytyy vain muutamia vuodessa – ennen pitkää se vauvakin kasvaa ulos sängystään. Voi olla siis taloudellisesti ja tilallisesti järkevämpää kuluttajalle vuokrata kyseiset tuotteet.

Leppälä tuo myös esille, että tuotteiden vuokraaminen ei ole niin riskialtista kuin omistaminen. Tuotteita vuokraamalla pääsee kokeilemaan ilman omistamisen pakkoa, ja sitä myötä näkemään, että vastaavatko tuotteet edes omia tarpeita.

Koronapandemian myötä moni suomalainen innostui kotimaassa retkeilystä, ja varmasti moni päätyi täydentämään retkikalustoaan erinäisillä tuotteilla. Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka moni näistä teltoista ja retkipatjoista päätyy kierrätyskeskuksiin seuraavien vuosien aikana, kun pandemian aikainen eränkävijä loistaakin poissaolollaan maailman avauduttua uudelleen. Sillä nämäkin tuotteet olisi voinut vuokrata palveluna.

Pilotoinnin seurauksena syntyi opas yrityksille

Turun ammattikorkeakoulu toteutti yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun ja VTT:n kanssa Paas Pilots – Product as a Service pilots  -hankkeen, jossa pilotoitiin tuote palveluna -mallia kahden tekstiilialan yrityksen kanssa. Sitran rahoittamassa hankkeessa selvitettiin, mikä tekee tuote palveluna -mallista houkuttelevan kuluttajalle ja mitä liiketoimintamallin käyttöönotossa tulee ottaa huomioon.

Hankkeessa tekstiiliyritykset Pure Waste ja Image Wear pilotoivat arkivaate- ja työvaate palveluna -konsepteja. Molemmissa pilotoinneissa yhtenä tavoitteena oli luoda lisäarvoa asiakkaalle.

Pilotoinnin aikana kertyneiden oppien myötä syntyi opas, joka tarjoaa vinkkejä ja työkaluja tuote palveluna -mallin liittämiseksi osaksi yrityksen toimintaa. Guide for Developing a Product as a Service Business -opas on tarkoitettu kaikkien yritysten käytettäväksi toimialasta riippumatta. Opas julkaistaan syksyllä englanniksi ja suomeksi.

Salla Piirainen