Kaikki valinnat vaikuttavat – kuinka tukea kuluttajia siirtymässä kiertotalouteen?

Kotitalouksien kulutuksen jatkuva kasvu uhkaa syödä esimerkiksi teknologialla ja innovaatioilla saavutetut hyödyt taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tulotasomme on noussut, ja mitä enemmän ihmisillä on käytössään rahaa, sitä enemmän me yleensä myös kulutamme. Suomen ilmastopaneeli on arvioinut, että kotitalouksien hiilijalanjäljen tulisi pienentyä noin 70 prosenttia, kun verrataan vuoden 2016 hiilijalanjälkeä vuoden 2030 ilmastotavoitteisiin. Jos haluamme pysäyttää käynnissä olevan kehityksen, on meidän juuri kuluttajan roolissa kannettava kortemme kekoon ja tarkasteltava omia kulutustottumuksiamme.

Kulutus ei tule häviämään, mutta sen tapoja voidaan muuttaa kestävämmälle pohjalle, muun muassa kiertotalouden mekanismeja hyödyntäen. Kiertotalouteen perustuvilla ratkaisuilla voidaan tehdä nopeaa siirtymää maailmaan, jossa tuotanto ja kulutus pohjaavat esimerkiksi palveluihin. Jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen perustuvat palvelut luovat vaihtoehdon omistamiselle ja vähentävät luonnonvarojen ylikulutusta. Vaakalaudalla ei ole vain ilmasto, vaan koko herkkä ekosysteemi, biodiversiteetti ja lajiston monimuotoisuus.

Jotta kulutus voidaan viedä kestävämmälle pohjalle, tarvitaan sekä tietoa että tahtoa muutoksen aikaansaamiseen. Tällä hetkellä muutosta tuntuu vaikeuttavan erityisesti tiedon puute. Yhdessä Babler Median kanssa tekemämme kuluttajakyselyn (11/2020) mukaan kolme neljästä vastaajasta haluaa jo tehdä kestävämpiä valintoja, mutta vastuullisuus koetaan vaikeaksi asiaksi hahmottaa. Omien tarpeiden täyttäminen kestävillä vaihtoehdoilla on usein myös tilannesidonnaista, eikä suoraviivaisia helppoja ratkaisuja ei ole tarjolla. Valintojen tekemistä vaikeuttaa myös saatavilla olevan tiedon hajanaisuus sekä epäluottamus yritysten vastuullisuusviestintään. Erityisen haastaviksi koettiin hyvien valintojen tekeminen asumisen, liikkumisen sekä pukeutumisen suhteen – siis jokapäiväisen elämän alueilla.

Kolme neljästä vastaajasta haluaa jo tehdä kestävämpiä valintoja, mutta vastuullisuus koetaan vaikeaksi asiaksi hahmottaa.

Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta -hankkeessa lähdimme keväällä 2022 rakentamaan ratkaisua, joka tukisi ja helpottaisi kiertotalouden mukaisten valintojen tekemistä tavallisessa arjessa. Kohteiksi palvelukehityksessä rajasimme pukeutumisen (vaatteet, kengät ja asusteet) sekä kodin kalusteet, joiden huoltaminen ja korjaaminen eivät välttämättä vaadi erikoisosaamista, mutta joihin liittyen on toisaalta jo vakiintunutta palvelutarjontaa.

Toteutimme kaksi kuluttajatutkimusta syventääksemme ymmärrystämme ihmisten kokemista esteistä, mahdollisuuksista ja asenteista suhteessa kiertotalouden mukaisten palveluiden käyttämiseen tai omistamiensa asioiden elinkaaren pidentämiseen itse. Sekä sosiaalisessa mediassa tehdyn kevyen barometrin että syventävien kuluttajahaastatteluiden perusteella kiertotalous aihepiirinä on jo tuttua, ja esimerkiksi korjaustaidoilla koetaan olevan keskeinen rooli resurssien käytön kannalta kestävän tulevaisuuden luomisessa. Jopa 85 % somebarometriin vastanneista (n=150–300) ilmoitti huoltavansa ja korjaavansa vaatteita ja muita tekstiilejä. Myös kodin kalusteiden osalta 84 % vastanneista ensisijaisesti korjaisi tai korjauttaisi kalusteen ennemmin kuin ostaisi uuden tilalle. Palveluista eniten vastaajien keskuudessa hyödynnettiin suutarien (73 %)  ja ompelijoiden (52 %) palveluita.

Vaikka kyselyiden perusteella korjaaminen ja huoltaminen mielletään laajasti kestäväksi tavaksi toimia, tämän päivän ongelmana on kuitenkin usein joko ajan, välineiden tai omien taitojen puute. Myös korjaustöiden ulkoistamisen palveluntarjoajille koettiin vaativan sellaista osaamista ja aikaa, jota ei nykyihmisellä aina ole. Millaiset viat tai rikkoutumiset ovat korjattavissa? Kuinka paljon korjauttaminen maksaa? Löytyykö palveluntarjoaja riittävän läheltä? Ja ennen kaikkea – mitä kannattaa korjata?

Kaikkien tulisi voida olla osa ratkaisua ja kaikkien panosta tarvitaan. Kuluttajatutkimukset kaikkialla tällä hetkellä vahvistavat kuitenkin samaa: Nykyinen toimintaympäristömme on monimutkainen ja sen vuoksi kestävien valintojen tekeminen ei ole suoraviivaista. Aiheen ympärillä on paljon epävarmuutta.

Kaikkien tulisi voida olla osa ratkaisua ja kaikkien panosta tarvitaan.

Sen vuoksi me olemme halunneet olla mukana tuomassa myös kiertotaloutta lähemmäs ja helpommin lähestyttäväksi ihmisille. Ostavastuullisesti.fi on alun perin luotu tukemaan kuluttajia juuri valintojen tekemisessä. Palvelu kokoaa yhteen alan asiantuntijoiden kuratoiman valikoiman vastuullisia tuotteita ja palveluita sekä vinkkejä kestävään elämäntapaan. Kestävän tuotannon ja kulutuksen huippuammattilaisista koostuva Vastuullisuuspaneeli arvioi jokaisen sivustolla nähtävän tuotteen ja palvelun, jotta kuluttajat voivat luottaa niiden olevan vastuullisia. Palvelun tavoitteena on tehdä näkyväksi sitä valikoimaa, jonka joukosta tehdyillä valinnoilla voimme jo vaikuttaa kestävämmän elämäntavan puolesta. Moni sivustolla mukana olevista tuotteita tai palveluista hyödyntää jo kiertotalouden mekanismeja, muun muassa yhteiskäytön ja erilaisten lainapalveluiden avulla tai käyttämällä esimerkiksi muun tuotannon sivuvirtoja ja erilaisia ylijäämämateriaaleja.

Hankkeessa päädyimme kuluttajakartoitusten sekä korjauspalveluita tuottavien yrittäjien haastatteluiden perusteella suuntaamaan kehitettävää ratkaisua erityisesti tuon ensimmäisen kynnyksen laskemiseen: mitä minä voin ja mitä minun kannattaa tehdä korjausta tai huoltoa kaipaavan vaatteen tai kalusteen kanssa. Yksinkertaista diagnostiikkaa, joka ohjaa joko etsimään palveluntarjoajaa lähialueelta tai kokeilemaan kuratoituja tee-se-itse -ohjeita.

Tuomalla kaikkia näitä vaihtoehtoja aktiivisesti kuluttajien tietoisuuteen ja tekemällä valintoja silloin kun se on meille mahdollista, voimme yhdessä kehittää elämäntapaamme planeetan kantokyvyn huomioivaksi ja pienentää arkisesta elämästämme aiheutuvia päästöjä.

 

Elina Koskipahta
Vastuullisuuspäällikkö, Infine / Ostavastuullisesti.fi

 

Lähteitä: Sitra, kiertotalous, Sitran lausunto ilmastovuosikertomuksesta, Ympäristöministeriön ilmastovuosikertomus