Kulutusjuhlissa keskityttiin kestävään kulutukseen
Kuluttajakiertotalous-hankkeen päätöstilaisuus ”Kulutusjuhla” järjestettiin Turku Business Regionin SparkUp-tiloissa torstaina 9.2.2023. Hanke päättyy helmikuun lopussa, ja tätä juhlistaaksemme halusimme järjestää kaikille avoimen keskustelu- ja infotilaisuuden kiertotalouden mahdollisuuksista Turun seudulla ja koko Suomessa. Tilaisuuteen oli kutsuttu puhujiksi hankkeen yhteistyöyritysten lisäksi eri alojen kiertotaloustoimijoita Turusta ja pääkaupunkiseudulta. Ohjelmassa oli myös paneelikeskustelu.
Tilaisuuden avasi hankkeen vetäjä, Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Maarit Jaakola, joka kertoi hankkeen tavoitteista ja hankkeessa kehitetystä alustasta, jonka tarkoituksena on tuoda korjaus- ja huoltopalvelut helposti kuluttajien saataville. Jaakola toivoi tilaisuuden synnyttävän keskustelua siitä, miten kulutuskeskeinen elämäntapa saataisiin muutettua kestävämmäksi ja millaisia ratkaisuja eri toimijoilla on tarjota ja mitä keinoja kuluttajilla itsellään on käytettävissä. Kulutustapojen muutokseen halutaan kannustaa nimenomaan tarjoamalla hyviä ja toimivia ratkaisuja eikä syyllistämällä ihmisiä, mikä herättää helposti negatiivisia tunteita ja ahdistusta.
Turun kaupungin ilmastotiimin asiantuntija Lotte Suveri esitteli Turun 1,5 asteen elämä ‑kampanjaa ja Turun kaupunkistrategiaa, jossa tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2029 mennessä. Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat muun muassa kirjastojen tavaralainauspalvelut ja muut kiertotalouden toimintamallit, sähköbussit ja erilaiset sähkönsäästötoimet sekä pyöräilyn edellytysten parantaminen. Esimerkkejä ovat myös Paimiossa toimiva Lounais-Suomen jätehuollon pilotoima tekstiilikierrätyslaitos, jätevedestä tuotettava kaukolämpö sekä Turun ylioppilaskylässä hyödynnettävät aurinkopaneelit. Hyviksi keinoiksi kohti kestävää elämäntapaa Suveri nosti liikkumisen jalan ja pyörällä, kasvispainotteisen ruokavalion ja sähkösopimuksen vaihtamisen uusiutuviin energianlähteisiin.
CoReorientin Heikki Waris kertoi yrityksen tarjoavan ennen kaikkea välineitä tekemiseen ja helpottavan näin osaltaan kestävään elämäntapaan siirtymistä. Yritys tarjoaa esimerkiksi taloyhtiöiden käyttöön tavaralainaamoja, joista pääkaupunkiseudulla on jo hyviä kokemuksia. Parhaiten lainaus toimii työkalujen ja muiden harvemmin tarvittavien tavaroiden kohdalla, ja vähentämällä tavaroiden säilytyksen vaatimia neliöitä lainauspalvelut vähentävät myös lämmitykseen kuluvan energian määrää. CoReorient tarjoaa myös erilaisia digitaalisia alustoja kimppakyytien järjestämiseen ja vertaisvaihdantaan. Yritys tekee lisäksi paljon tutkimustoimintaa sekä yhteistyötä esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kanssa. Waris kannusti ihmisiä siirtymään autoilussa kimppakyyteihin, käyttämään tavaroiden hankkimisessa tarveharkintaa sekä olemaan uteliaita ja avoimia uusille tavoille tehdä asioita.
Kestävä elämäntapa ei tarkoita elintason alentamista
Vastuullisuusmuotoilutoimisto Infinen Elina Koskipahta kertoi yrityksen toiminnan keskittyvän vastuullisuuden syvällisempään ymmärrykseen kuluttajien ja yritysten välillä. Kuluttajalla on ostopäätöksiä tehdessään valtaa, mutta kuluttaja on itsekin tuote. Koskipahtan mukaan kulutus on muutoksessa, ja esimerkiksi vastuullisista tuotteista ollaan valmiita maksamaan enemmän. Kuluttajat kaipaavat kuitenkin päätöstensä tueksi tietoa etenkin siitä, millaisilla asioilla on eniten vaikutusta, millaisia valintoja tulisi tehdä ja mihin tietoon kuluttajana voi luottaa. Viimeaikaiset tapahtumat, kuten pandemia ja sota, ovat nostaneet paitsi turvallisuudentunteen myös vastuullisuuden arvoa ihmisten toiminnassa. Vastuullisuuteen liittyvät valinnat ovat isoja kysymyksiä, joihin jokainen voi vaikuttaa omien valmiuksiensa ja oman arkensa realiteettien pohjalta. Muutosprosessi kannattaakin aloittaa helpoista ratkaisuista, joista saatavat onnistumisen kokemukset auttavat eteenpäin. Omista valinnoistaan kannattaa kertoa eteenpäin ja innostaa näin myös muita miettimään vaihtoehtoja.
Ramona Pulli esitteli Sitran kehittämää PS Lifestyle -hanketta, joka pohjautuu oman hiilijalanjäljen mittaamiseen. Hankkeen pohjana oleva työkalu antaa jokaisen omiin vastauksiin perustuvia ehdotuksia hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja kestävämpään elämäntapaan siirtymiseksi. Infinen Koskipahdan tavoin myös Pulli painotti, että kyseessä on aikaa vaativa muutosprosessi, eikä tarkoituksena ole tehdä äkillistä elämänmuutosta. Kestävää elämää ja kestävää yhteiskuntaa koskevien päätösten perustaksi tarvitaan ihmisten omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa. Hankkeen tarkoituksena onkin tuoda esiin kansalaisten piilevä potentiaali päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi ja kannustaa ihmisiä muutoksessa. Haasteena kestävään elämäntapaan siirtymisessä on se, että ekologisuutta ei välttämättä pidetä kovin kiinnostavana ja sen ajatellaan helposti merkitsevän monista asioista luopumista. Kestävä elämäntapa ei kuitenkaan tarkoita elintason alentamista, eikä siihen ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa.
Toimintaansa esittelivät myös Otesäätiö, Design Kaje ja Uudelleenkäyttöverkosto Renet. Sosiaalipalvelusäätiö Ote pyrkii edistämään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien kuntoutusta, kouluttautumista ja työllistymistä ja järjestää tätä tukevaa toimintaa. Säätiöllä on Raisiossa myymälä ja verhoomo-ompelimo, jonne voi viedä esimerkiksi puhelimensa korjattavaksi. Design Kajen Jenni Kaustinen valmistaa vanhoista esineistä persoonallisia sisustustuotteita ja on nimennyt toimintansa tuunausdesigniksi. Historia ja tavaroihin liittyvät tarinat sekä muistot ja perintö ovat keskeisiä arvoja yrityksen toiminnassa. Esineille annetaan uusi elämä antamalla niille uusi käyttötarkoitus, ja samalla säilytetään myös pala historiaa. Renet on valtakunnallinen uudelleenkäyttötoimijoiden verkosto, jonka puheenjohtajana toimii Tuovi Kurttio. Verkosto pyrkii edistämään kiertotaloutta ja lisäämään toimijoiden välistä yhteistyötä. Uudelleenkäyttö tarkoittaa tavaroiden käyttöä siinä tarkoituksessa, johon ne on alun perin valmistettu. Uudelleenkäyttö on ekologisempi vaihtoehto kuin materiaalien kierrätys, ja se tarjoaa myös paikallista työtä.
Kulutusta vai korjausta?
Kulutusjuhlissa kuultiin myös paneelikeskustelu, jota veti Maarit Jaakola. Keskustelemassa olivat Renetin Tuovi Kurttio, Infinen Elina Koskipahta, CoReorientin Heikki Waris, Otesäätiön Tanja Vanharanta ja Turun kaupungin Lotte Suveri. Paneelikeskustelun aiheena oli ”Kulutusta vai korjausta?”. Keskustelussa nostettiin korjaamiseen liittyvinä haasteina korjauskustannukset verrattuna uuden tuotteen hankintaan sekä osaajien puute. Korjauksen tai huollon edellyttämää osaamista ei välttämättä olekaan kovin helposti tarjolla. Yhtenä ratkaisuna tähän mainittiin maahanmuuttajien työllistyminen kädentaitoihin. Myös luonnontieteellisten alojen osaajien tarve ja teollisten ratkaisujen merkitys nostettiin esiin.
Korjaamisen puolesta puhuviksi seikoiksi puolestaan mainittiin vanhan tuotteen korkea laatu sekä ympäristöhaittojen väheneminen ja luonnonvarojen säästyminen. Tavaroihin myös kiinnytään ja niillä on tunnearvoa. Keskustelussa todettiin, että yhteiskunnan rakenteet eivät toimi, kun tuotteita hankitaan pääasiassa muualta maailmasta halvemmalla tuotettuna. Tähän pohdittiin mahdollisena vastauksena sitä, että tuotteiden kaikki vaikutukset tuotaisiin selvemmin esiin, mikä saattaisi kannustaa vastuullisempiin valintoihin. Monilla tuotteilla onkin käytössä avainlipputunnus tai muita sertifikaatteja, mutta osaan sertifikaateista liittyy viherpesun mahdollisuus. Korjaus- ja huoltopalveluiden helppouteen ja luotettavuuteen on myös panostettava, koska kokemukset vaikuttavat merkittävästi siihen, halutaanko palvelua käyttää uudestaan tai suositella eteenpäin.
Keskustelussa todettiin myös, että vastuullisuus ei ole tärkein kriteeri kuluttajien ostopäätöksissä, vaan tuotteita ostetaan edelleen niiden funktion takia eli tiettyyn käyttötarkoitukseen. Vastuullisuus tuleekin nähdä tuotteen lisäominaisuutena. Tärkeintä on, että tuote toimii niin kuin sen luvataankin toimivan. Ostopäätösten perustana olevat tarpeet sen sijaan eivät välttämättä ole aina todellisia, vaan niitä on luotu ihmisille monin eri keinoin. Kuluttamisesta on pyritty tekemään tietynlainen kansalaisvelvollisuus, joka pitää talouden pyörät pyörimässä. Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen noustua tärkeiksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi kuluttamiseen etenkään lisääntyvänä uusien tuotteiden hankkimisena ei enää kannusteta, mikä on huojentavaa myös kuluttajan kannalta. Keskeistä on helpottaa vastuullisten valintojen tekemistä arjessa, mihin Kuluttajakiertotalous-hankkeessa olemmekin pyrkineet ja mihin myös Kulutusjuhlassa mukana olleet yritykset ja muut tahot toiminnallaan tähtäävät.
Minna Leppälä